Suomen suurimmat varainhoitajat: Meillä ei ole suoria kryptovaluuttasijoituksia

5. maaliskuuta 2026

Noin 500 000 suomalaista on sijoittanut kryptovaluuttoihin – noin 11 prosenttia väestöstä. Näin arvioi markkinatutkimusyhtiö Norstat vuonna 2025. Vuotta aiemmin osuus oli 6,8 prosenttia, joten kasvu on ollut ripeää. Ernst & Youngin kyselyssä luku on pienempi, noin 200 000, mutta trendi on sama.

Kryptosijoittaminen ei silti ole lähellä osake- tai rahastosijoittamisen tasoa. Noin miljoona suomalaista omistaa osakkeita suoraan, rahastoihin tai osakkeisiin sijoittavia on arviolta kaksi miljoonaa.

Entä Suomen isoimmat institutionaaliset sijoittajat? Heidän vastauksensa on selvä.

Varma: ei kryptoja eikä aikeita

Eläkeyhtiö Varman sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Markus Aho kertoo, ettei Varmalla ole kryptovaluuttasijoituksia, eivätkä ne ole aktiivisessa harkinnassa. Varman sijoitusomaisuuden koko oli vuoden 2025 lopussa 68,3 miljardia euroa.

Ilmarisen sijoitusjohtaja Annika Ekman vahvistaa: suoria sijoituksia ei ole. Epäsuoria on jonkin verran hedge fund -sijoitusten kautta, sekä kryptovaluuttoihin että niihin liittyviin osakkeisiin, mutta Ekman ei avaa yksityiskohtia. Ilmarisen sijoitusomaisuuden arvo on noin 67,5 miljardia euroa.

Ekman perustelee kantaansa arvostusongelmalla: "Turvaavasti sijoittaminen edellyttäisi, että sijoituskohteen arvon pystyisi luotettavasti fundamentteihin perustuen määrittämään. Kryptojen kohdalla se on mielestämme lähestulkoon mahdotonta. Olemme arvioineet kryptojen roolia osana meidän salkkua aika ajoin. Emme ole nähneet niihin sijoittamista perustelluksi."

Eläkeyhtiö Elon allokaatiojohtaja Kari Vatanen vahvistaa saman linjan. Suoria kryptosijoituksia ei ole. Epäsuorista hän ei kerro tarkemmin.

Vatanen avaa kuitenkin logiikkaa: "Kryptovaluuttojen arvo perustuu niiden kysyntään ja tarjontaan, ja niillä ei ole fundamenttiin perustuvaa arvoa tai tuottoja generoivaa kassavirtaa." Hän jättää pienen aukon: kryptot voivat soveltua kvantitatiivisia malleja hyödyntävien vaihtoehtorahastojen laajempaan instrumenttivalikoimaan.

Työeläkeyhtiöiden selityksissä toistuu viittaus lakiin: eläkeyhtiöt ovat velvoitettuja sijoittamaan tuottavasti ja turvaavasti. Tähän nojataan, kun perustellaan suorien kryptosijoitusten puuttumista.

Bitcoin reagoi ennen pörssejä

Viime viikon viikonloppuna Trump ilmoitti USA:n ja Israelin tehneen ilmaiskuja Iraniin. Bitcoinin hinta putosi nopeasti 63 000 dollariin. Ilmoitus tuli osakemarkkinoiden sulkeutumisen jälkeen – perinteiset sijoittajat eivät pystyneet reagoimaan.

Bitcoin-analyytikko Yohan Yunin mukaan tässä tiivistyy laajempi ilmiö: bitcoinista on tullut makrotalouden kuumemittari, joka reagoi geopoliittisiin ja taloudellisiin signaaleihin ennen perinteisiä pörssejä. Kryptomarkkinat ovat auki 24/7.

Valtioiden hallitukset ja pörssiyhtiöt ajoittavat merkittävät tiedotteet markkinoiden sulkeutumisaikojen jälkeen, jotta sijoittajilla on harkinta-aikaa. Tämä vakiintunut käytäntö tarkoittaa, että kryptoalustat näyttävät reaktion ensin – ennen Helsinkiä, Frankfurtia tai New Yorkia.

PrimeXBT:n analyytikko Jonatan Rand kommentoi Iranin iskujen jälkeistä reaktiota: "Alkuperäinen laskusuhdanne oli jyrkkä mutta hallittu. Bitcoinin laajempi markkinarakenne ei koskaan rikkoutunut. Kun vahvistus tuli, että välitön eskaloitumisriski näytti rajalliselta, hinta nousi nopeasti."

Nexo Dispatchin Ilya Kalchev muotoilee muutoksen: "Bitcoinista on kehittynyt erittäin herkkä makro-omaisuuserä, joka reagoi teknologiasektorin dynamiikan lisäksi likviditeettitilanteen muutoksiin, rahapoliittisiin odotuksiin ja geopoliittisiin jännitteisiin."

Bitwisen Matt Hougan arvioi, että perinteiset kauppapaikat ovat kryptoalustojen jäljessä – mutta kurottavat eroa kiinni. Hän oli aiemmin arvioinut siirtymän perinteisestä rahoituksesta lohkoketjupohjaiseen kaupankäyntiin kestävän noin kymmenen vuotta. Viime viikonlopun tapahtumat saivat hänet miettimään, tapahtuuko siirtymä nopeammin.

Aaven hallintoriita: DAO-demokratian rajat

Kryptosektorilla tapahtui samalla viikolla muutakin. Aave Chan Initiative (ACI) ilmoitti lopettavansa yhteistyön Aave-protokollan kanssa seuraavien neljän kuukauden aikana. ACI:n perustaja Marc Zeller teki ilmoituksen.

Aave on maailman suurin kryptolainausprotokolla. Se toimii DAO-mallilla: tokenien haltijat äänestävät kehityksestä ilman perinteistä johtoa.

Riidan ytimessä on "Aave Will Win" -ehdotus, joka ohjaisi Aave Labsille 42,5 miljoonaa dollaria vakaavaluuttoina ja 75 000 AAVE-tokenia. ACI kyseenalaisti summan ja erityisesti äänioikeudellisten tokenien sisällyttämisen pakettiin.

Tilanne kärjistyi, kun Aave Labsiin yhdistetyt osoitteet äänestivät päätöksestä, joka koski suoraan niiden omaa budjettia. Zeller kuvasi tilannetta: kolmen vuoden ajan rakennettua vastuullisuuskulttuuria sovellettiin kaikkiin – paitsi siihen tahoon, joka pyysi eniten.

Väliaikainen tarkistusäänestys meni läpi: 52,58 % puolesta, 42 % vastaan. Ehdotus tarvitsee vielä lisäkierroksia. ACI jatkaa hallintotoimia seuraavat neljä kuukautta, minkä jälkeen protokolla tarvitsee uusia toimijoita.

ACI:n tilasto on vaikuttava: kahdeksan hengen tiimi toteutti kolmen vuoden aikana 61 % kaikista hallintotoimista 4,625 miljoonan dollarin budjetilla. GHO-vakaavaluutta kasvoi 35 miljoonasta 527 miljoonaan dollariin tiimin aikana Zellerin mukaan.

Tilanne muistuttaa jotain tärkeää: DAO ei automaattisesti tarkoita konfliktittomuutta. Kun summia on paljon pelissä, dynamiikat alkavat muistuttaa perinteistä yrityspolitiikkaa.

Haluatko sijoittaa kryptovaluuttoihin suomalaisessa palvelussa? Rekisteröidy Coinmotioniin – Finanssivalvonnan valvoma kotimainen palvelu.